Syystalkoot

Pidimme viikonloppuna syystalkoot, johon kuului kasvimaan kääntöä, kukkasipuleiden istutusta, lehtien haravoimista ja kesäkalusteiden ja -tarvikkeiden puhdistusta ja talviteloille laittamista.

Olemme yleensä kääntäneet kasvimaan lapiolla käsivoimin. Vaikka kasvimaan eli perunamaan ja yrttitarhan pinta-ala ei ole suuren suuri, on kyseessä kuitenkin muutaman tunnin hikinen urakka. Maa on yleensä myös käännetty kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla maapaakut ovat isoja ja niitä pitää vielä pilkkoa pienemmiksi.

Tällä kertaa vuokrasimme puutarhajyrsimen Sipoon omakotiyhdistykseltä, jonka jäseneksi olimme liittyneet kuluvan vuoden aikana. Kyseessä oli Viking HB 445 R -puutarhajyrsin, joka käyttää 98-oktaanista bensaa.

Jyrsin oli helppokäyttöinen ja sillä sai nopeasti möyhittyä kasvimaan mullan hienoksi. Jälki oli ihan erilaista kuin lapiolla kääntämisen jälkeen. Jyrsimen vuokra oli 10 euroa viikonlopulta, joten se
oli todellakin hintansa arvoinen! Keväällä lainaamme varmaankin jyrsintä maan kevätkääntöön.

Samalla käänsimme jyrsimellä myös talon päädyn maan, josta oli siirretty aiemmin muualle karhunvatukkapensaat. Pensaat olivat liian lähellä talon seinää ja kasvoivat niin korkeiksi, että olivat kulkutiellä. Päätyyn olen suunnitellut jossain vaiheessa perustavani ruusupenkin. Tässä vaiheessa kuitenkin istutin maahan erilaisia kukkasipuleita: erivärisiä tulppaaneja ja narsisseja. Katsotaan lähtevätkö ne kasvuun keväällä!

Laitoimme myös nuotiopaikalle tulet palamaan tunnelman vuoksi. Päivä oli mukava, saimme paljon aikaan ja sääkin suosi - vaikka oli harmaata, ei kuitenkaan satanut.

Kauden 2014 omenasaldo

Tämän vuoden omenasato oli meidän neljän vuoden Torpassa asumisajan kaikkien aikojen suurin.

Yhteensä veimme mehustettavaksi 446 kiloa omenoita ja mehua saimme 264 pulloa (noin 1,1 litraa per pullo). Huh! Oli siinä poimimista ja mehustamista. Kiitos Sipoon mehuasemalle mahtavasta palvelusta!

Mehu on pastöroitua ja siihen on lisätty c-vitamiinia mehun säilyvyyden parantamiseksi. Pullot säilyvät huoneenlämmössä noin vuoden, ja ne pitää mieluiten säilyttää viileässä valolta suojattuna. Avattuna mehupullo säilyy noin viikon.

Mehustuksen käytettyjen omenoiden lisäksi puista tietenkin poimittiin lukusia kertoja syömäomenoita itselle sellaisenaan ja omenapiirakoihin ja -paistoksiin sekä pakastettavaa omenasosetta varten. Useampi kaverikin kävi poimimassa omenoita tämän lisäksi. Ja ne lukuisat kottikärrylliset pudonneita ja pilaantuneita omenoita, joita piti kärrätä kompostiin. Ainakin saman verran kiloissa kuin mehustetut!

Laitoimme myös osan mehusadosta tutuille myyntiin ja teimme pulloihin omat etiketitkin. Hienoja tuli!

Saa nähdä millainen satokausi on tulossa vuonna 2015. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, sadosta ei tule kovin kummoista. Meillä on omenapuilla ollut tapana levätä joka toinen vuosi, jolloin sato on ollut todella pieni.

Kasvimaan loppusato nostettu ja chilit tuotu sisälle

Säätiedotus lupaili useamman asteen pakkasia tuleville öille. Päätin varmuuden vuoksi pelastaa loppusadon kasvimaalta ja tyhjentää kasvihuoneen.

Olen polttanut kasvihuoneella kynttilöitä öisin lämpötilan kohottamiseksi jo pitempään. Jo muutamalla kynttilällä on selvä vaikutus lämpötilaan plussakelillä, mutta pakkasilla kynttilöitä pitäisi olla jo melko runsaasti, että lämpötilan saisi pysymään varmasti plussan puolella.

Pari vuotta sitten menetimme koko lopun tomaattisadon, kun pakkanen iski yllättäen yhtenä syyskuisena yönä ja jäädytti kaikki loppusadon vihreät tomaatit. Sato oli myöhässä, koska olimme tuolloin pystyttäneet kasvihuoneen vasta heinäkuussa ja siksi päässeet kasvattamaan tomaatteja vasta heinäkuussa. Elvytysyrityksistä huolimatta pakkasen syömistä tomaateista ei enää tullut syömäkelpoisia, vaan ne menivät kaikki roskiin. Kyllä harmitti.

Nyt siis keräsin tomaatit sisälle kypsymään kasvihuoneelta ja poimin loput pavut. Papuja tulikin ennätyssato! Ehkä kompostimulta lisäsi sadon määrää. Keräsin myös mintun oksia sisälle kuivatettavaksi nipuissa. Niistä tulee hyvää minttuteetä.

Lisäksi nostin kaikki loput perunat ja porkkanat ylös maasta ja esipesin ne. Jääkaapissa niiden pitäisi säilyä useampi kuukausi hyvinä. Osa perunoista oli aika pieniä kooltaan, mutta kyllä niistäkin ruokaa saa, kun jaksaa pipertää kuorimisen kanssa.

Kärräsin  myös chilit sisään kasvihuoneelta. Ne saavat nyt kypsytellä satoa rauhassa ikkunan edessä keittiössä. Uutena chililajikkeena meillä oli tänä vuonna kokeilussa Vampire-chili, jonka kasvatimme siemenestä asti. Kukat ovat kauniin violetteja ja hedelmät aluksi mustia ja muuttuvat kypsyessään verenpunaisiksi. Chilin tulisuudeksi oli ilmoitettu tulinen ja makutestien perusteella se sitä olikin. Jännittävä kokeilu!

Omenoiden pääsato kypsymässä

Omenoiden pääsato on alkanut kypsyä vähitellen. Jo aiemmin kypsyi puullinen todennäköisesti punakanelia. Meillä on edelleen hieman hakusessa eri puidemme lajikkeet. Puut ovat vanhoja ja meillä ei ole puutarhan lajikekarttaa, johon kaikki eri puiden tiedot oli merkitty. Kyseinen paperi katosi talon kaupan yhteydessä harmillisesti.

Kohta keräämme ensimmäisen erän omenoita mehustusta varten. Myös pudokkaita on tullut jo tähän mennessä paljon ja niitä on saanut kärrätä kompostiin.

Koiratkin auttavat omenoiden keruussa... Koirien kannalta pudonneet omenat ovat hankalia, koska tänä vuonna ampiaisia on ollut todella paljon. Ne pyörivät maassa mätänevien omenoiden ympärillä ja houkuttelevat koiria jahtaamaan niitä.

Muutamia kertoja ampiaiset ovatkin jo ehtineet pistää koiria kuonoon. Onneksi kumpikaan ei näytä olevan allerginen pistoille, joten niistä on selvitty vain pienellä säikähdyksellä.

Oman maan satoa

Kasvimaa  ja kasvihuone ovat taas kesän mittaan tuottaneet satoa. Olemme saaneet herkutella omaan mansikoilla, herneillä, salaatilla, yrteillä ja perunoilla.

Kasvihuoneelta olemme saaneet satoa kurkuista ja paprikoista ja chilejäkin on kypsynyt jo muutama. Tomaatteja on myös kypsynyt hiljakseltaan ja maku on mitä mainioin.

Kurkut ovat tänä vuonna olleet tosi isoja ja meheviä. Samoin kesäkurpitsat ovat kukoistaneet. Luultavasti syynä on istutusvaiheessa käytetty kaksi vuotta muhinut kompostimulta omasta kompostorista.

Viinimarjamehut on tehtynä eli mehumaijalla mehustettuina ja pakastettuina. Marjasato ei ollut tänä vuonna suuren suuri, mutta saimme vähän lisämarjoja mökiltämme. Eniten meiltä tuli tällä kertaa punaviinimarjoja.

Omenoitakin on alkanut kypsyä jonkin verran ja ensimmäiset omenapiirakat ja hillot on tehty.

Mojito Torpan omasta mintusta

Minttusato on tänäkin vuonna ollut hyvä, tosin talven jäljiltä mintut olivat jostain syystä lähes kuolleita. Pelastin keväällä muutaman maasta esiinnousseen mintuntaimen ja istutin ne kasvihuoneelle isoon astiaan. Siellä mintut lähtivätkin uudelleen kukoistamaan ja ne on tarkoitus istuttaa taas syksymmällä maahan talvehtimaan.

Olemme loihtineet oman maan mintusta lukuisia kertoja mojitoja. Resepti on helppo ja maku ihanan raikas!






Torpan mojito

Ainekset: runsaasti mintun lehtiä, limeä, vaaleaa rommia, ruokosokeria, jääpaloja, sitruuna-maustettua vichyä.

Yhteen lasilliseen käytetään noin puolet limestä, joka viipaloidaan lasin pohjalle, päälle laitetaan mintun lehtiä ja noin 4-5 teelusikallista ruokosokeria. Nämä ainekset survotaan sopivalla nuijalla (esim. huhmareesta) niin, että mintun lehdet ja limenpalaset menevät rikki, mutta eivät täysin murskaksi. Päälle kaadetaan loraus rommia ja täytetään sitten lasi jäillä. Kaadetaan vichyä päälle, kunnes lasi täyttyy. Koristellaan parilla mintunlehdellä ja pillillä. Ja sitten nautiskellaan!

Vadelmapavlova

Nimppareideni kunniaksi ja tulevan kesälomamatkan ajan koiravahtien visiittiä varten leivoin pavlovan, jonka koristelin oman maan vadelmilla ja mintun lehvillä.

Vadelmasato on tänä vuonna ollut melko hyvä, mutta marjat eivät ole olleet yhtä isoja kuin edellisinä vuosina.

Pavlova on helppo tehdä ja olen tänä vuonna ehtinyt leipoa sen useamman kerran eri tilaisuuksiin. Aluksi jännitti, miten marengin kanssa käy - tuleeko siitä sitkeää tai liian ruskeaa - mutta joka kerralla olen onnistunut.

Resepti löytyy Siskot kokkaa -blogista. Päällisiä voi sitten vaihdella sesongin ja tilaisuuden mukaan.

Pavlova sopii hyvin myös gluteenitonta ruokavaliota noudattavien jälkkäriksi, siinä kun ei  käytetä ollenkaan jauhoja. Myös perinteisen kermavaahdon olen kerran korvannut kookoskermavaahdolla, kun mukana oli maidottaman ruokavalion vieras.

Vaaleanpunainen raparperimehu

Raparperisatoa kertyy joka vuosi runsaasti. Perinteisten raparperipiirakoiden, -paistosten ja -kiisseleiden lisäksi loistava käyttötapa on tehdä raparpereista mehua.

Tämän vaaleanpunaisen raparperimehun reseptin löysin joskus vuosia sitten netistä. Mehu on maailman helpointa tehdä ja maistuu taivaalliselta kuumana kesäpäivänä.

Mehua voi tehdä helposti isompiakin määriä, kun suurentaa suhteessa ainesmääriä - itse olen tehnyt 10 litraa mehua isoimmassa satsissa enkä kovin tarkkaan mitannut aineksia. Hyvää tuli silti!

Vaaleanpunainen raparperimehu

1. Pilko 1/2 kg raparperinvarsia (mielellään punaisia, niin mehun tulee paremmin väriä).
2. Laita palat kattilaan tai muuhun astiaan, lisää 2 dl sokeria ja kaada päälle 2 litraa kiehuvaa vettä. 
3. Anna mehustua vähintään 5 tuntia kannella peitettynä, mielellään esim. yön yli.
4. Siivilöi, pullota ja laita jäähtymään jääkaappiin. 
5. Tarjoile kylmänä ja koristele mintulla halutessasi.

Daalioiden väriloistoa

Daaliat kukkivat upeasti! Alkukesän kolea ja sateinen sää ei ole haitannut kukintaa sen kummemmin.

Ruusujen kasvu taas on selvästi hidastunut kylmän sään takia. Pieniä nuppuja on tuloillaan, mutta saa nähdä, jääkö ruusujen aika tänä vuonna vaisuksi.

Perunanvarret kasvavat

Perunat saatiin maahan tänä vuonna vasta kesäkuun alussa, joten sadosta on tulossa hieman myöhäisempi kuin yleensä.

Nyt kuitenkin varret nousevat jo terhakkaana maasta. Kohta pitääkin mullata penkit.

Kurjenmiekat kukkivat

Kurjenmiekkojen kukinta on tänä vuonna taas erityisen hieno, kylmästä juhannussäästä huolimatta. Viime vuonna kukkia oli huomattavasti vähemmän.

Hyvää juhannusta Torpan puutarhasta!

Kesäjuhlat!

Pidimme perinteiset eli jo toista kertaa järjestettävät puutarhajuhlat kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Sää oli vähän viileähkö eli meitä ei hellitty vuoden 2013 vastaavan päivän helteillä. Ei kuitenkaan satanut, mikä oli tärkeintä. Omenapuiden pääkukinta oli juuri ehtinyt loppua, mutta joitain kukkia oli vielä koristeena puissa.

Tarjolla oli mm. grilliherkkuja, raparperipiirakkaa ja raparperimehua ja omia eväitä sai myös grillailla. Vieraita kävi päivän aikana epämääräisten laskemien mukaan noin 80 ja tunnelma oli korkealla!

Ensi vuonna sitten uudestaan!

Perunamaan kääntö

Perunamaa saatiin vihdoin käännettyä!

Lapiolla kääntämisessä on aika kova homma, kun maa pitää kääntää kahteen kertaan, että se on tarpeeksi hienoa. Sitten kärrätään lisämultaa ja kompostimultaa ja tehdään tarpeeksi syvät rivit siemenperunoille. Hikinen homma, mutta tuottaa tulosta sitten loppukesästä!

Tänä vuonna istutettiin yhteensä noin 70 kpl Rosamundaa ja Timoa. Rosamundaa meillä on ollut aiemminkin, Timoa kokeillaan nyt yleisperunanan ensimmäistä kertaa. Sen pitäisi olla aikainen varhaisperuna, joka on kiinteämaltoinen, suurimukulainen ja melko satoisa ruokaperuna. Exotic Gardenilta tilasin postitse siemenperunat nytkin ja ne ovat olleet aina hyvälaatuisia ja helposti itäviä.

Pentunen osallistui innokkaasti maan kääntöön ja viuhahteli innoissaan ympäriinsä.

Omenapuiden kukkaloistoa

Omenapuiden kukinta on nyt parhaimmillaan. Kukkia on todella paljon, tuoksu on huumaava ja ilma täyttyy kukissa pörräävien kimalaisten ja muiden pölyttäjien surinasta.

Kukinnan runsaus vastaa aika lailla vuoden 2012 kevään kukintaa, jolloin saimme syksyllä superhyvän sadon omenoita. Katsotaan siis, mihin tänä vuonna päästään sadon kanssa.

Viikko on ollut helteinen, joten kukinta ei luultavasti kestä tällä kertaa kovin kauaa. Täytyy siis nauttia näistä upeista näkymistä niin kauan kuin kukintaa kestää. Toivotaan myös, että pölytys onnistuu lyhyestä ajasta huolimatta.

Mikä voisi olla ihanampaa kuin ensimmäinen kesälomaviikko, pilvetön taivas ja lämmin auringonpaiste, silmiä hivelevän kauniit omenankukat ja niiden tuoksu? Ja lisäksi pieni koiranpentu, joka puhkuu elämäniloa ja tutkii ympäröivää maailmaa sellaisella energialla, että meinaa tikahtua oman innokkuuteensa <3

Ensimmäinen omenankukka!

Ensimmäinen omenankukka on avautunut!

Sateisen sään pitäisi kohta vaihtua kesän ensimmäiseksi helteeksi, joten kukinta varmasti lähtee nopeasti käyntiin muissakin puissa.

Keväinen raparperipaistos

Ensimmäiset raparperin varret alkoivat olla jo niin isoja, että niistä sai loihdittua kevään ensimmäisen raparperiherkun.

Kokeilin reseptiä, jonka olin kirjoittanut talteen jostain lehdestä aiemmin. Oli todella herkullista! Käytin paistamiseen keväällä hankkimiani Tuias-merkkisiä käsintehtyjä keraamisia kupposia ja näin saatiin myös kauniit astiat tarjoilua varten. Tässä resepti:



Keväinen raparperipaistos

Täyte: 1 litra (500 g) raparperipaloja, 1 dl sokeria, 1 tl kanelia, 2 tl perunajauhoja
Taikina:
2 kananmunaa
1 dl sokeria
100 g voita sulatettuna
1 ½ dl vehnäjauhoja
1 dl hasselpähkinärouhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
½ tl kardemummaa

1. Levitä raparperipalat voideltuun piirakkavuokaan tai pienempiin uuninkestäviinn kuppeihin.
2. Sekoita keskenään sokeri, kaneli ja perunajauhot ja ripottele seos raparperien päälle. 
3. Peitä vuoka tai kupit foliolla ja anna raparperien hautua uunissa 175 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes raparperi on pehmeää.
4. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. 
5. Lisää joukkoon sulatettu voi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. 
6. Levitä taikina pehmenneiden raparperien päälle ja paista uunissa 175 asteessa 20-­25 minuuttia.
7. Tarjoile haaleana vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa. 

Ensimmäiset taimet kasvihuoneeseen

Säät ovat olleet sen verran lämpimiä, myös öisin, että päätin siirtää ensimmäiset sisällä kasvatetut taimet kasvihuoneeseen. Kasvihuone on siivottu ja puunattu talven jäljiltä ja valmis vastaanottamaan tulevan kesän kasvit.

Kasvihuoneelle siirtyivät keltaiset ja vihreät kesäkurpitsojen taimet ja kurkun taimet. Chilit saavat vielä jäädä odottelemaan hieman lämpimämpiä kelejä. Myöhemmin tulevat myös kasvitarhalta haettavat tomaatit, paprika ja munakoiso.

Lisää keväänmerkkejä!

Kevät etenee vauhdilla ja esiin on viime päivinä noussut erilaisia kasvun ihmeitä ympäri pihaa: ensimmäiset ruohotupsut, krookukset ja valko- ja sinivuokot. Ruoho on muutamassa päivässä ehtinyt yhden omenapuun alla kasvaa lähes kymmensenttiseksi.

Ihanaa, että talven jäljiltä harmaalle pihalle alkaa tulla uutta väriä!

Kevään piristys - narsissi-istutukset tehty!

Narsisseja ihailemassa Dino

Koska kevät näyttää olevan jo pitkällä ja lämpötilatkin suhteellisen korkeat, uskaltauduin tekemään kevään ensimmäiset istutustyöt.

Tete-narsissit kestävät hyvin kylmää, jopa 10 asteen pakkasta. Keltaiset narsissit luovat kauniin kontrastin vanhan kukkapadan patinaan.

Ensimmäiset elonmerkit lumen alta

Kevään ensimmäiset kasvit alkavat kurkotella hangen alta kohti valoa.
Esiin ovat tulleet tulppaanien lehdet ja lumikellot.

En muista, että näin aikaisin olisi aiemmin ollut kasveja heräämässä talven jäljiltä henkiin. Tänä vuonna lunta on tosin ollut niin vähän, että koko kevät taitaa olla ennätysaikaisessa.